Naiset ja luku- ja kirjoitustaito

Anna Sofia Puhakka

Anna Sofia Puhakka syntyi Kontiolahdella vuonna 1857. Hänen isänsä oli monitoiminen mies, koulumestari, myöhempi kirkkoväärti Anders Johan Puhakka (1823 – 1910)) ja äitinsä  Kontiolahden nimismiehen tytär Henrica Berste´n (1811-1893). Puhakat asuivat vuodesta 1864 Kontiolahden kirkonkylällä.

Vanhemmat halusivat Anna Sofian käyvän kouluja.  Anna Sofia pääsi kouluun Joensuuhun.  Päästessään kouluun vuonna 1868 hän oli ensimmäinen tyttö Kontiolahden kirkonkylältä ja toinen kontiolahtelainen tyttö joensuulaisessa oppilaitoksessa. Koulussa opiskeltiin ruotsin kielellä. Anna Sofialle ruotsin kieli ei ollut ongelma, sillä sen Anna Sofia oli oppinut äidiltään ja tämän suvulta.

Työura

Kontiolahden ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylälle vuonna 1869. Kun koulu siirrettiin Selkielle, kirkonkylä sai vuonna 1877 tyttökansakoulun. Sen ensimmäiseksi opettajaksi  20-vuotias Anna Sofia valittiin opettajakoulutuksen saaneen hakijan puuttuessa. Pesti kesti yhden lukuvuoden.

Anna Sofian jälkeen Kontiolahden kansakoulun opettajattareksi valittiin Jyväskylän seminaarin suorittanut, Värtsilästä (Tohmajärveltä) kotoisin ollut neiti Fredrika Charlotta Svanbäck (s.1856). Lotan isä oli ollut Wärtsilän tehtailla työnjohtaja / rakennusmestarina.  Lotta opetti kontiolahtelaisia noin 40 vuotta. Koulutyön ohella hän vaikutti monin tavoin oman koulutalon saamiseen.

Opettajatar Svanbäckin tulo Kontiolahteen kerrottiin peräti Karjalattaren etusivun uutisena 26.7.1878. Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto.

Opettajia haettiin virkoihin 1800-luvulla sanomalehdissä julkaistuilla ilmoituksilla. Oheinen ilmoitus on julkaistu 17.11.1886 Karjalattaressa. Tee selkoa opettajan palkkauksesta. Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto.

Syyskuussa 1882 25-vuotias Anna Sofia valittiin Kontiolahden ensimmäisen postiaseman sivutoimiseksi hoitajaksi.  Tehtävä sai kansan suussa nimen ”postiryökkynä” . Anna Sofia palveli vuoteen 1895 kontiolahtelaisia, jotka saapuivat myös sunnuntaisin kirkkomatkoillaan postiasioitaan hoitamaan.

Anna Puhakan palkka vuodelta 1882. Lue ruotsinkielinen teksti ja ota selvää, kuinka paljon postikonttorin hoitaja sai palkkaa. Vertaile opettajan ja postikonttorin hoitajan palkkausta.

Anna osallistui myös Kontiolahden yhteisiin rientoihin.  Hän toimi 1870-luvun lopulta 1910-luvulle saakka kansakoulun johtokunnan kirjurina ja Kontiolahden Marttayhdistyksen sihteerinä sen perustamisvaiheessa. Lisäksi hän otti osaa seurakunnassa lähetysompeluseuran toimintaan. Hän oli myös mukana hankkeessa, jonka tarkoitus oli saada kansanopisto Kontiolahdelle.  Asiasta kerrottiin 07.02.1895 ilmestyneessä  Karjalattaressa.

Karjalatteressa oleva uutinen, jossa kerrotaan Kontiolahdella pidetystä kokouksesta, jonka tavoitteena oli saada kansanopisto Kontiolahdelle. Kuinka monta naista kokouksessa oli? Millä perustein kansanopisto tuli sijoittaa Kontiolahdelle? Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto.

Esikuvan voima

Anna Sofia oli ”uuden ajan nainen”. Hän ei kanssasiskoistaan poiketen avioitunut, eikä häntä nähty koskaan aikalaisten kertoman mukaan kirkonkylän raitilla esiliina yllään. Anna Sofia muistetaan kunnioitettuna, ystävällisenä,”hienona neiti Puhakkana”. Omalla toiminnallaan hän loi mallia kontiolahtelaisille naisille niin ammatinvalinnassa kuin toiminnalle kunnallispolitiikassa. Hänen esimerkin innoittamina naiset hakeutuivaat hoitamaan Kontiolahden postia. Vuonna 1903 postin hoitajaksi valittiin kanttorin tytär Elin Sofia Wallius. Hänen jälkeen postinhoitajana toimi  puuseppämestari Niilo Puhakan rouva Aino Puhakka aina vuoteen 1940 saakka.

1910-luvulla naisia valittiin yhä enemmän kunnan ja kirkon tehtäviin.  Vuonna 1919 kunnansihteeriksi valittiin ensimmäinen nainen, Elin Mikkonen ja seuraavana vuonna kunnan ensimmäisenä terveydenhoitajana aloitti Elsa Vattulainen. Sitä ennen toimineet  kätilöt olivat olleet tietenkin naisia.

Naisia pääsivät myös pankkeihin työhön, mutta valta pankeissa oli miehillä, kunnen Kontiolahden Säästöpankin ( per.1901) johtoon valittiin ensimmäinen nainen vuonna 1931. Tarmokas Helmi Romppanen (o.s. Sutinen, s.1911) toimi johtajana aina vuoteen 1961.  Luonteenlaadultaan valoisa rouva pystyi yhdistämään kuuden lapsen äitinä maatilan emännyyden ja virkanaisen tehtävät. Hän osallistui myös  kunnallispolitiikkaan ja  yhdistyselämään. Kontiolahden Osuuskassassa ( per.1922) taas konttoristina vuoden 1931 alusta toiminut Aino Rikkonen valittiin hoitamaan tointa päätoimisesti kassatalon valmistumisen jälkeen samana vuonna.

Tehtäviä:

1. Miten luku- ja kirjoitustaidon oppiminen vaikutti Anna Puhakan elämään?

2. Pohdi, miten Anna olisi todennäköisesti elänyt, ellei hän olisi käynyt ”kouluja”.

3. Minkälaisia töitä Anna olisi löytänyt ilman luku-ja kirjoitustaitoa?

4. Pohdi, minkälainen asema Annalla  oli nyt tuon ajan maalaiskylässä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s