Kirjaimet ennen ja nyt

Nykyisen käsialakirjoittamisen perusteena pidetään renessanssin aikana, 1300-luvun lopulla kehitettyä kansliakursiivia eli littera cancellarescaa. Sitä käytettiin esimerkiksi kirjeiden kirjoituksessa Etelä- ja Länsi-Euroopassa.

Ruotsi-Suomessa oli 1500-luvun alkupuolelle saakka käytössä goottilainen kirjoitustyyli, jossa korostuvat pystysuorat viivat ja terävät kulmat. Gutenberg käytti goottilaista tekstuuraa painattaessaan Raamatun vuonna 1455. Latinalainen kirjoitustyyli syrjäytti kuitenkin tämän saksalaisen tyylin Pohjoismaissa 1800-luvun alkupuolella.

Ensimmäisiä mainintoja kansanmiehistä, jotka olivat oppineet kirjoitustaidon itsenäisesti painokirjaimien mallin mukaan, löytyy meiltä jo 1600-luvulta.

1930-luvun mallikirjaimet

Toivo Salervon suunnittelema ensimmäinen virallinen tyyppikirjaimisto, jonka Kouluhallitus hyväksyi syksyllä 1931 noudatettavaksi kaunokirjoituksen opetuksessa.

Leena Ringvallin mukaan Kouluhallituksen arkkitehti ja Jyväskylän seminaarin piirustuksenopettaja Toivo Salervo sai Kouluhallitukselta vuonna 1922 virkatehtäväkseen suunnitella ensimmäisen yhteisen tyyppikirjaimiston kaikkien kouluhallituksen alaisten oppilaitosten opetusta varten. Ennen sellaista ei ollut.

Ringvallin mukaan Salervon saama tehtävä oli vaativa. Valmistelu vei aikansa ja  kirjaimisto otettiin käyttöön vasta 1931. Tämän kirjaimiston mukaan suomalaiset lapsisukupolvet opettelivat kirjoitustaitoja 1980-luvulle asti. Sitä tosin yksinkertaistettiin vähän 1950-luvulla, kun kaunokirjoitustunneista oli luovuttu.

2000-luvun mallikirjaimet

Tuorein tyyppikirjaimisto on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Sen esikuvana ovat brittiläiset kirjanmallit. Se otettiin käyttöön vuoden 2004 opetussuunnitelmassa mainittuna suosituksena.

Mainokset

One thought on “Kirjaimet ennen ja nyt

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s