Kirjoittaminen ennen

Kirjoitustaito yleistyy

Kirjoitustaitoa opiskeltiin kotona ja sen jälkeen oppikouluissa ( ala- ja yläalkeiskoulut, lukiot), joita oli kaupungeissa ja joihin pääsi opiskelemaan vain pieni joukko suomalaisia. Esimerkiksi Joensuuhun perustettiin poikia varten vuonna 1865 yläalkeiskoulu ja tyttöjä varten tyttökoulu.

Kansakouluja perustettiin 1860-luvulta lähtien. Niiden oppimäärä oli yleissivistävä.  Oppivelvollisuuskouluissa vuodesta 1921 lähes kaikki suomalaiset ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan. Suomen kieltä voitiin käyttää vähitellen 1850- ja 1860-lukujen taitteesta lähtien asiakirjakielenä.

Siitä lähtien erilaiset asiakirjat, henkilökohtaiset kirjeet ja viestit ovat muodostaneet osan sivistynyttä ihmisyyttä. Niiden kasvava arvo piilee niiden harvinaisuudessa. Ne ovat aina tarjonneet arvokasta, ainutkertaista ainesta tutkijoille.

Elinkeinoilmoitus, jonka kontiolahtelainen Tahvo Nevälainen on itse kirjoittanut. Lue asiakirja. Mitä ammattia Tahvo ryhtyi harjoittamaan? Mitä taitoja ja ominaisuuksia kyseisen ammatinharjoittalta edellytettiin? Lähde: Liperin kihlakunnan kruununvoudin arkisto, Joensuun Maakunta-arkisto.

Kontiolahden kirkonkylällä asuneen kuparisepän ilmoitus. Kupariseppä Matti Matinpoika Heiskanen laaditutti ilmoituksen Johan Hultinilla. Mitä Matti Matinpoika ilmoitti kruununvoudille? Lähde: Liperin kihlakunnan kruununvoudin arkisto, Joensuun Maakunta-arkisto.

Kotiolahtelaisia, jotka allekirjoittivat suuren adressin. Poimi asiakirjasta allekirjoittajien ammatit. Mitä eri ammatteja Kontiolahdella oli 1800-luvun lopulla? Lähde: Joensuun Maakunta-arkisto

Kirjoitusvälineistä

Kirjoitusvälineistä sulkakynä on ollut käytössä yli tuhat vuotta. Sulkakynä tuli käyttöön 700-luvulla jKr. Vahvimmat sulat kyniksi saatiin ottamalla ne elävän linnun siivistä. Parhaimpia olivat siiven viisi ulkoisinta sulkaa.  Tavallisimpia olivat hanhen sulat, joutsensulkakynät olivat arvokkaimpia ja kalliimpia. Variksen sulista tehdyillä sulkakynillä saatiin parhaimmat ohuet viivat.  Seuraavana arvoasteikossa olivat kotkan, pöllön, haukan ja kalkkunan sulat.

Sulkakynä kesti käytössä korkeintaan viikon, jonka jälkeen se piti vaihtaa. Pergamentti kulutti kynän terää, joten sitä oli puhdistettava ja teroitettava jatkuvasti. Kynäveitsi juontuukin tältä kirjoittamisen aikakaudelta.

Katso, kuinka vanhan ajan sulkakynä tehdään.

MUSTEESTA TEKSTIÄ

Kun kirjoitttamiseen tarvittavat apuvälineet olivat valmiina, voitiin ryhtyä kirjoittamaan. Oheisella videolla Joensuun normaalikoulun perusasteen oppilas harjoittelee kirjeen kirjoittamista 1800-luvun välineillä ja tavalla.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s