Luku- ja kirjoitustaito

Kirkko oli opettanut kansan lukemaan, ja kansakoululaitos opetti 1860-luvulta lähtien kansan myös kirjoittamaan. Suomen kieltä ryhdyttiin vähitellen 1850- ja 1860-lukujen taitteesta käyttämään myös asiakirjojen kielenä. Jos oli riittävän taitava, niin pystyi itse laatimaan asiakirjansa.

1800-luvun Suomessa lukutaito oli kuitenkin paljon yleisempi kuin kirjoitustaito. Vaikka lukija olisi osannut lukea käsinkirjoitettua tekstiä, ei hän välttämättä kyennyt lukemaan painettua tekstiä ja päinvastoin.

Aluksi suomalaiset lukivat uskonnollisia tekstejä. 1800-luvun yhteiskunnallisen murroksen myötä sanomalehdet nousivat uskonnollisten tekstien rinnalle valistajan ja opettajan rooliin.

Suomen ensimmäinen sanomalehti ”Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo” ilmestyi ensimmäisen kerran 15. 1. 1771. Sanomalehtien liitto on digitoinut sen.

1800-luvun kuluessa sanomalehtien määrä lisääntyi.  Vuonna 1886 Suomessa ilmestyi 29 suomenkielistä ja 22 ruotsinkielistä sanomalehteä. Vuonna 1900 suomenkielisiä sanomalehtiä ilmestyi 56 ja ruotsinkielisiä 28.  2005 Suomessa ilmestyi yhteensä 200 valtakunnallista, maakunnallista, alueellista ja paikallista sanomalehteä.

Kansalliskirjaston sivuilla voit tutkia oman kotiseutusi sanomalehtien menneisyyttä.

Vielä 1900-luvun alkupuolen virallisissa asiakirjoissa oli sangen yleisesti allekirjoituksena puumerkki. Puumerkit saattoivat periytyä samassa suvussa sukupolvelta toiselle.

Hankittu kirjoitustaito oli tarpeen, kun

– tehtiin joka perheessä tarvittavia asiakirjoja, kuten testamentteja, perukirjoja, kauppakirjoja tai anomuksia viranomaisille,

– kirjoitettiin kirjeitä ja kortteja.

Asiakirjoja laativat käsin kirjoittaen oppia saaneet henkilöt, mutta kansanmiesten joukossakin oli uskottuja miehiä, jotka olivat perehtyneet sanankäytön kulttuuriin ja määrämuotoisten asiakirjojen laatimiseen.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s